Tammerkoski on yksi Suomen kansallismaisemista, jolla on laaja historia Tampereen kaupungin synnyssä. Maisema on muotoutunut 1700-luvulta lähtien vesilaitoksen perustamisesta ja tehtaiden rakentamisesta keskustan takapihaksi. Tampereen perustamisesta lähtien koski on ollut kaupungin sydän tai valtimo – valon ja voiman lähde.
Tammerkoski oli itsessään valaistuksen mahdollistaja 1800-luvun lopulta lähtien. Sen tuottamalla sähköllä saatiin virtaa katujen ja torien valaisemiseen. Tammerkoski on aiemmin nähty ennemmin sähkön tuottajana kuin kansallismaiseman.
Tammerkosken maiseman valaistusta on 80-luvulla aloittanut Antero Markelin, joka suunnitteli alajuoksun valaistuksen perusperiaatteita. Tämän jälkeen laadukkaan valaistuksen yleistyessä alueen pimeän ajan ilmeen syntyyn on vaikuttanut merkittävästi kaupunki, yritykset sekä alueen valaistus- ja sähkösuunnittelijat.
Tammerkosken maisemavalaistuksen yleissuunnitelma 1999
Vuonna 1999 Tampereen kaupunki kiinnostui Tammerkosken historialliseen maiseman pimeän ajan ilmeestä, kun koskea ympäröivät Tampellan ja Finlaysonin alueet kehittyivät teollisen tuotannon hiipumisen jälkeen kaupunkilaisten suosimiksi virkistys- ja asuinalueiksi sekä yritystoiminnan keskuksiksi.
Valoa design Oy teki Tammerkosken yläjuoksun maisemavalaistuksen yleissuunnitelman pohjaten Markelinin suunnitelmiin. Sähkösuunnittelusta vastasi tällöin Tampereen Sähkölaitoksen Pentti Putaja. Työhön otettiin mukaan koko alueen kiinteistönomistajat Museokeskus Vapriikista kaupungin puistoyksikköön ja tehtiin myös ajalle vielä epätyypillinen ja moderni 3D-mallinnus valaistuksesta.
Yleissuunnitelmassa on hahmoteltu näkymiä ja kohteita. Valaistaviksi kohteiksi määritettiin mm. Finlaysonin ja Tampellan tornit, tehtaiden piiput ja sillat, graniittimuuri; Satakunnan silta ja Koskenniskan silta sekä Hämeensilta. Tärkeää alueen valaistuksessa on ollut pystypintojen eli pääasiassa julkisivujen korostaminen, veden heijastusten huomioiminen sekä valittujen yksityiskohtien korostaminen.
Pääperiaatteiksi määriteltiin historiallisen koskimaiseman valaistuksen tekninen huomaamattomuus ja visuaalinen kestävyys. Valo korostaa rakennuksia jylhästi ja arvokkaasti. Värivaloja ei suunnitelmassa pidetty perusteluina, vaan punatiili haluttiin tuoda vahvasti esiin.
Valoa designin Tammerkosken yläjuoksun valaistus voitti Vuoden valaistuskohde -palkinnon 1999.
Tampereen keskustan ulkovalaistuksen yleissuunnitelma 2002
Työ jatkui vuonna 2002 valmistuneella koko Tampereen kaupungin keskustan ulkovalaistuksen yleissuunnitelmalla, jossa Tammerkosken maiseman ja ympäröivien alueiden valaistukset nostettiin osaksi toimivaa Tampereen keskustaa. Suunnittelualuetta laajennettiin aina Ratinan siltaan asti ja se käsitti ympäröivät rantojen puistoalueet.
Vuonna 2003 toteutettiin myös Hotelli Ilveksen muuntuva julkisivuvalaistus, joka nousee merkittäväksi osaksi Tammerkoskea ympäröivää maisemaa. Yleissuunnitelman tavoitteena oli luoda laadukas pimeän ajan ympäristö kaupunkiin, yrityksille ja matkailuun.
Valovoimainen Pirkanmaa -masterplan 2013
Tammerkosken maisemat nousevat koko Pirkanmaalla ”vanhaksi kaupungiksi”, jossa korostuu omaleimainen ja historiallinen punatiilimaisema järveltä järvelle. Tampereen keskusta jäsennetään ensiksi tähän historialliseen ja arvokkaaseen osaan. Toisena hahmotetaan dynaamista osaa, joka sijoittuu kaupungin reuna-alueille.
Tässä suunnitelmassa hahmoteltiin edelleen esimerkiksi Takon tehdasrakennuksen ja hotelli Ilveksen muodostamaa maisemaa kosken keskijuoksulla.
Tammerkosken valaistus tänä päivänä
Tammerkoski tänään nousee näyttävästi esiin siltoineen ja julkisivuineen. Ulkoasu pohjautuu vuosien suunnittelutyöhön aina 80-luvulta asti.
Yleissuunnitelmaan pohjautuen valaistusta on myös päivitetty useilta osin Whitenight Lighting Oy:n sekä Licon-At Oy:n toimesta. Näitä töitä on myös palkittu kansainvälisesti.
Valoa design on myös jatkanut työtään Tammerkosken maisemien parissa, muun muassa Koskitammen isossa roolissa oleva julkisivu on viimein saanut valaistusta.
Tampereella on tehty paljon työtä Tammerkosken kansallismaiseman sekä koko kaupungin valaistuksen eteen. Tavoitteet ja hyvin suunnitellut kokonaisuudet Tampereen kaupungin teettämän yleissuunnitelman pohjalta ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet. Valaistus on onnistunut osa Tampereen kaupunkia ja sen elinvoimaa.
