Muistan kuinka aikoinaan opintopolkuani miettiessä kiinnostuin vakavasti arkkitehdin työstä. Silloin vastaani tuli määritelmä, jonka mukaan arkkitehtuurissa yhdistyvät sekä käytännölliset, toiminnalliset vaatimukset että ekspressio, esteettiset päämäärät. Näitä kahta puolta ei voi erottaa toisistaan, mutta niiden suhteellinen painoarvo voi vaihdella.

 

Tavallisessa rakennushankkeessa usein ensimmäiseksi tilaaja keskustelee pääsuunnittelijan kanssa tarpeista ja toiveista sekä käytännöllisyyden että esteettisyyden suhteen. Yhdessä määritellään tavoitteet, keskustellaan hyvistä ja huonoista kokemuksista, haetaan referenssikohteita ja hiljalleen erilaisten vaihtoehtojen tarkastelun ja muutosten kautta projekti etenee asteittain kohti valmista lopputulosta.

Havainnekuva Aurajoen kevyenliikenteensillan kilpailuehdotuksesta 2010. (Pontek)
Kirjastosilta Turussa. Päivänvalolle suunniteltu silta voi pimeällä saada viimeisen silauksen.

 

Vuorovaikutuksen ja kommunikaation määrä ja taso hankkeen sisällä vaihtelee paljonkin tekijöistä ja hankkeesta riippuen. Päivänvaloa tulvivien havainnekuvien ja virtuaalimallien kautta tilaajan on helppo mm. kommentoida materiaalivalintoja ja tilaratkaisuja.

 

Pohjoiseen vuoteen mahtuu kuitenkin 4000 tuntia pimeää. Se on paljon. Elämme talvikauden pitkät arki-illat lähestulkoon täysin keinovalon varassa ja silloin herää kysymys, millaisia tavoitteita valaistuksen toiminnallisuudelle ja visuaalisuudelle on ylipäätään asetettu ja kuinka niihin on vastattu? Marraskuu tuntuu yllättävän meidät joka vuosi ja pimeä ilta on kaukana havainnekuvien kepeästä tunnelmasta.

Kirjastosillan visualisoitu pimeän ajan ilme.
Visualisointi Turun Kirjastosillasta. Pimeän ajalle suunniteltu ilme kommunikoidaan parhaiten visualisointien avulla.

 

Valaistus on aina mukana rakentamisessa, oli sitten kyse kylästä, kodista, kirkosta tai konttorista, jonkinlainen valaistus on kohteeseen tehtävä. Valitettavasti toisinaan keskustelu valaistuksesta ja sen tavoitteista ja mahdollisuuksista hankkeen aikana jää tasolle, jossa päätetään kumpi määrittää valaisintyypit ja sijoitukset – arkkitehti vai sähkösuunnittelija? Lopputulos voikin vaikuttaa päälle liimatulta, mikäli vuorovaikutus, tavoitteiden määrittäminen ja mahdollisuuksien kartoittaminen jää pois prosessista. Mikäli ratkaisu jää vain toiminnallisen yleisvalaistuksen tasolle, rakennuksen tarkkaan harkitut rakennusmassat ja hierarkia, pintamateriaalit, värit ja muodot voivat latistua jäsentymättömästi sen sijaan, että ne auringon laskettua heräisivät eloon.

 

Miten sitten esimerkiksi kilpailuvaiheessa esitetty renderöintifirman värittämä tunnelmallinen iltakuva saadaan siirrettyä osaksi rakennussuunnitelmaa ja toteutusta? Löytyykö hankkeen sisältä tarvittavaa osaamista ja kommunikointitaitoa lopputuloksen ja tavoitteiden määrittämiseksi ja aikaan saamiseksi?

Turun Kirjastosillan valaistussuunnittelun prosessi.

Valaistuksesta puhuminen ja sen esittäminen on usein vaikeaa yhteisen kielen puuttumisen vuoksi ja siksi VALAISTUKSEN sijaan keskustelu kääntyy helposti VALAISIMIIN. Valaisinkatalogeja ja luetteloita selatessa ratkaisut tehdäänkin usein puhtaasti kuvan tai kustannusten perusteella. Lopulta valaisimet ovat vain instrumentteja, joita tulisi soittaa ja oikein oikeassa paikassa, jotta syntyy hallittu valaistuksellinen tunnelma ja kokonaisuus.

 

Kuten arkkitehtuurissa, myös valaistuksessa yhdistyvät sekä käytännölliset, toiminnalliset vaatimukset että ekspressio, esteettiset päämäärät. Näitä kahta puolta ei voi erottaa toisistaan, mutta niiden suhteellinen painoarvo voi vaihdella. Valaistustavoitteiden yhteinen määrittäminen jo hankkeen alussa on ehdottoman tärkeää suunnittelun ohjauksen ja haluttujen tulosten saavuttamisen kannalta. Hyvin jäsennetty ja suunniteltu yleis- , kohde- ja erikoisvalaistus yhdessä toimivan valaistuksen ohjauksen kanssa mahdollistaa parhaimmillaan erilaisten käyttäjien tarpeiden toteuttamisen samassa tilassa eri aikaan.

 

Kun valaistuksen idea ja konsepti on määritelty ja visualisoitu on helpompi miettiä toteutukseen sopivia valaisimia, asennusperiaatteita ja kustannuksia. Osaava valaistussuunnittelija kykenee havainnollistamaan kokonaisidean, tuntee tarjolla olevat tekniikat, suositukset ja osaa soveltaa näitä periaatteita onnistuneen pimeän ajan ilmeen luomiseksi.

 

Valaistus voi luoda tilaa ja tunnelmaa – vain jos niitä tavoitellaan. Millaisia tavoitteita sinulla on?

 

Kirjastosillan valmis valaistus kunnioittaa arkkitehdin suunnitelmia (arkkitehdit: Teo Tammivuori ja Hanna Hyvönen), luo viihtyisyyttä ja kutsuu kaupunkilaisia luokseen vuosi toisensa jälkeen.

 

Katso lisää palkitun Kirjastosillan valaistuksesta tästä

  • Author Profile
  • Kirjoittaja Antti Hiltunen
Palaa blogin etusivulle

Uusimmat artikkelit

Tammerkosken kansallismaiseman valaistus KIRJOITTANUT Aino Siiroinen, 09.6.2021

Tammerkosken kansallismaiseman valaistus

Pimeys tulee taas KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 10.12.2020

Pimeys tulee taas

Valaistus elävöittää kaupunkikuvaa Loimaalla KIRJOITTANUT Aino Siiroinen, 16.9.2020

Valaistus elävöittää kaupunkikuvaa Loimaalla

Pienikin kunta voi näyttää elinvoimansa – valolla KIRJOITTANUT VALOA design, 22.5.2020

Pienikin kunta voi näyttää elinvoimansa – valolla

Ensimmäinen Nordisk Lyspris palkinto Suomeen KIRJOITTANUT VALOA design, 20.5.2020

Ensimmäinen Nordisk Lyspris palkinto Suomeen

Länsimetro ehdolla Nordisk Lyspris 2020 kilpailussa KIRJOITTANUT VALOA design, 16.4.2020

Länsimetro ehdolla Nordisk Lyspris 2020 kilpailussa

Länsimetro on vuoden valaistuskohde 2019 KIRJOITTANUT VALOA design, 06.2.2020

Länsimetro on vuoden valaistuskohde 2019

Naantalin ideakilpailun voitto KIRJOITTANUT VALOA design, 25.9.2019

Naantalin ideakilpailun voitto

Open studios eli avoimet ovet 23.8.2019 KIRJOITTANUT VALOA design, 20.8.2019

Open studios eli avoimet ovet 23.8.2019

Arkkitehtuurivalaistus – tekniikkaa vai estetiikkaa? KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 12.8.2019

Arkkitehtuurivalaistus – tekniikkaa vai estetiikkaa?

Helsingin metroasemien valaistukselle kunniamaininta KIRJOITTANUT VALOA design, 23.5.2019

Helsingin metroasemien valaistukselle kunniamaininta

Arkkitehtuurivalaistus – mitä on laadukas valaistus? KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 13.2.2019

Arkkitehtuurivalaistus – mitä on laadukas valaistus?

Arkkitehtuurivalaistus – valoestetiikan lähtökohdat KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 03.1.2019

Arkkitehtuurivalaistus – valoestetiikan lähtökohdat

Mitä on muuntuva valaistus? – valotilanteet ja aika KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 07.8.2017

Mitä on muuntuva valaistus? – valotilanteet ja aika

Pikisaaren silloille kunniamaininta KIRJOITTANUT VALOA design, 09.5.2017

Pikisaaren silloille kunniamaininta

Roope Siiroinen Vuoden valoisa persoona 2017 KIRJOITTANUT VALOA design, 08.2.2017

Roope Siiroinen Vuoden valoisa persoona 2017

Kansallismuseo ja Oopperatalo saavat uuden ilmeen KIRJOITTANUT VALOA design, 10.10.2016

Kansallismuseo ja Oopperatalo saavat uuden ilmeen

Esteettinen ympäristö – pimeän ajan tilasuunnittelua KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 16.8.2016

Esteettinen ympäristö – pimeän ajan tilasuunnittelua

Deqing Kiinassa – Luonnon harmoniaa KIRJOITTANUT VALOA design, 13.3.2012

Deqing Kiinassa – Luonnon harmoniaa

Sanani – yhteisöllinen julkisivuvalaistus Kauniaisissa KIRJOITTANUT VALOA design, 23.2.2012

Sanani – yhteisöllinen julkisivuvalaistus Kauniaisissa

Kunniamaininta Kodin1 Lielahden valaistuksesta KIRJOITTANUT VALOA design, 27.9.2011

Kunniamaininta Kodin1 Lielahden valaistuksesta

Mediafasadit – muuntuvan valaistuksen leikkikenttä KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 16.8.2011

Mediafasadit – muuntuvan valaistuksen leikkikenttä