Valaistuskulttuurin kehityksestä

 

Sähköinen keinovalaistuskulttuuri on esimerkiksi arkkitehtuuriin verrattuna vasta nuorta. Voidaan sanoa, että arkkitehtuurin historia ulottuu 6 000 vuoden taakse, mutta sähkövalaistuksen historia on vasta hieman yli satavuotias. Tässä mielessä valaistus on varsin uusi asia.

 

Valaistuksen tekninen ja esteettinen kehitys on sitten Edisonin keskittynyt lähinnä energian säästöön ja samanaikaiseen tehon lisäämistarpeeseen. Esteettiset vaatimukset ja tarpeet ovat siten jääneet taka-alalle.

 

Vaikka tämän lyhyen historian aikana ihminen on kehittänyt television ja käynyt kuussa, ei arkkitehtuurivalaistuksen perusratkaisu ole muuttunut juuri millään tavoin – valaisinpylväs, jonka päässä on jokin lamppu. Tämä perustunee siihen, että tavoitteena on energiakriisien ja valaistusverkon kasvun myötä ollut kustannusten minimointi. Valaisin- ja lamppuvalmistajat ovat keskittyneet luomaan hyötysuhteiltaan yhä parempia tuotteita ja samalla tuotteiden valaistusfunktio eli perusidea valaista jotakin, on kärsinyt tappion.

 

Tämä on luonnollisesti aiheuttanut sen, että valaistus vieläkin koetaan varsin yksinkertaisena ja vaatimattomana osana arkkitehtuuria. Suunnittelu on ohjautunut matemaattis-tekniseksi työksi, jossa laskentakaavoilla on määritetty pylväsetäisyydet ja luminanssit. Arkkitehtonisesti vaativimmissa kohteissa on samalla pohdittu valaisinpylvään muotokieltä kadunkalusteena. Voimakkaat säästämistavoitteet niin perustamis- kuin käyttökuluissa ovat näin luoneet esteen kehitykselle. Tämä ei suinkaan ole väärä tapa valaista arkkitehtuuria, vaan yksi osa valaistuskulttuuria, jota voidaan kutsua teknis-taloudelliseksi valaistuskulttuuriksi.

 

Nykyaikaisen valaistuksen suunnittelun tavoitteet ovat esteettiset. Valaistus on osa tilaa ja kuten arkkitehtuurin tehtävänä päiväsaikaan, on valaistuksen tehtävänä pimeän aikaan jäsentää ja sommitella tila arkkitehtoniseksi kokonaisuudeksi. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi eivät riitä vain laskentakaavat tai muotokieleen liittyvät määrittelyt. Nykyaikaista valaistuskulttuuria kutsutaan esteettis-tekniseksi valaistuskulttuuriksi.

 

Muutos on tapahtunut vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Tekninen kehitys on saanut eräänlaisen päätöspisteen, kun sekä hyötysuhde että laatu on saatu kohdalleen. Muotoilun osalta pylväs ja valaisin -yhdistelmä on varmasti käynyt läpi tuhannet variaatiot jopa humoristisiin piirteisiin saakka.

 

 

Uusi kulttuuri – uusi ammattikunta

 

Nykyaikainen valaistuskulttuuri ja tekniset resurssit tarjoavat mahdollisuuden käsitellä valoa taiteellisena instrumenttina. Erilaiset tietokoneohjelmat antavat suunnittelijoille mahdollisuuden tutkia valon visuaalisia vaikutuksia eri mittakaavoissa. Valaistusala on yhä vaativampi ja moniulotteisempi kuin pari vuosikymmentä sitten.

 

On mahdotonta odottaa, että teknis-taloudellisen valaistuksen hallinneet suunnittelijat, usein arkkitehdit tai sähkösuunnittelijat samoin lähtökohdin ja resurssein voisivat hallita esteettis-teknistä valaistusta. Siirtyminen muutaman position määrittelystä karttapohjalla visuaaliseen, jopa tuhansien positioiden kolmiulotteiseen kokonaisuuteen, vaatii jo sen, että asiaan on keskityttävä täysipainoisesti tuntien sekä tekniset että esteettiset vaatimukset perinpohjaisesti – siten, että instrumentti ei ole ongelma vaan mahdollisuus. Nykyaikainen valaistuis ei suunnittelun osalta voi olla vain muun suunnittelun ohessa tehtävää työtä.

 

Yhtenä olennaisena osana uuden kulttuurin syntymiseen on teknisen kehityksen ohella ollut uuden ammattikunnan syntyminen, jonka alkulähteet ovat 60-luvun USAssa, jossa valaistuskulttuuri on jo varsin vahvaa. Euroopassa valaistussuunnittelijat ovat järjestäytyneet vasta 1995 kun European Lighting Designers Association perustettiin. Valaistussuunnittelijoiden taustat ja koulutukset vaihtelevat – yleensä taustana on teatteri, monella on arkkitehdin tutkinto ja jotkut ovat luovuuteen orientoituneita sähkösuunnittelijoita.

 

Yhteinen nimittäjä valaistusuunnittelijoilla on valaistustekniikan hallitseminen taiteellisena arkkitehtuuria rakentavana instrumenttina. Tätä nykyä valaistusarkkitehdiksi voi valmistua Saksassa ja USAssa. Suomessa tietä ovat tasoittaneet Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun laitos ja Tampereen ammattikorkeakoulun viestinnän osasto. Suoraa koulutusta alalle meillä ei kuitenkaan edelleenkään ole.

 

Teknis-taloudellisessa valaistuksessa on selvää, että se perustuu pääasiassa logiikkaan. Esteettis-tekninen valaistus on lähempänä kaaosteoriaa, jossa jokainen asia vaikuttaa kertaavasti lopulta siten, että kokonaisuuden lopputulosta on mahdotonta ennustaa huolimatta siitä, että instrumentti tai suunnitteluprosessi olisi täysin hallittu. Toisaalta tämän hyväksyminen mahdollistaa oikean asennoitumisen siihen vaatimustasoon, joita nykyaikaiset mahdollisuudet tarjoavat.

 

Kaikkea mitä voidaan tehdä, ei voida esteettisesti perustella. Siksi vahvan valaistuksen estetiikan ymmärtäminen on välttämätön lähtökohta tilan ja valon hallinnan kannalta.

 

Teknis-taloudellinen valaistus

  • tavoitteena kustannusten minimointi
  • matemaattis-teknistä työtä, jossa laskentakaavoilla määritetään pylväsetäisyydet ja luminanssit
  • ominaista keskittyminen valaisinpylväisiin ja valaisimiin sekä niiden rooliin kalusteena arkkitehtuurissa

 

Esteettis-tekninen valaistus

  • valaistuksella pyritään jäsentämään tilaa ja korostamaan arkkitehtuuria
  • keskittyminen visuaaliseen kokonaisuuteen tunnepohjalta
  • tavoitteena oikeanlaisen tunnelman luominen
  • järkevällä sijoittelulla energiansäästöä, ”less is more”
  • Author Profile
  • Kirjoittaja Roope Siiroinen
Palaa blogin etusivulle

Uusimmat artikkelit

Naantalin ideakilpailun voitto KIRJOITTANUT VALOA design, 25.9.2019

Naantalin ideakilpailun voitto

Open studios eli avoimet ovet 23.8.2019 KIRJOITTANUT VALOA design, 20.8.2019

Open studios eli avoimet ovet 23.8.2019

Arkkitehtuurivalaistus – tekniikkaa vai estetiikkaa? KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 12.8.2019

Arkkitehtuurivalaistus – tekniikkaa vai estetiikkaa?

Helsingin metroasemien valaistukselle kunniamaininta KIRJOITTANUT VALOA design, 23.5.2019

Helsingin metroasemien valaistukselle kunniamaininta

Arkkitehtuurivalaistus – mitä on laadukas valaistus? KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 13.2.2019

Arkkitehtuurivalaistus – mitä on laadukas valaistus?

Arkkitehtuurivalaistus – valoestetiikan lähtökohdat KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 03.1.2019

Arkkitehtuurivalaistus – valoestetiikan lähtökohdat

Muuntuva valaistus – valotilanteet ja aika KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 07.8.2017

Muuntuva valaistus – valotilanteet ja aika

Pikisaaren silloille kunniamaininta KIRJOITTANUT VALOA design, 09.5.2017

Pikisaaren silloille kunniamaininta

Roope Siiroinen Vuoden valoisa persoona 2017 KIRJOITTANUT VALOA design, 08.2.2017

Roope Siiroinen Vuoden valoisa persoona 2017

Kansallismuseo ja Oopperatalo saavat uuden ilmeen KIRJOITTANUT VALOA design, 10.10.2016

Kansallismuseo ja Oopperatalo saavat uuden ilmeen

Esteettinen ympäristö – pimeän ajan tilasuunnittelua KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 16.8.2016

Esteettinen ympäristö – pimeän ajan tilasuunnittelua

Deqing Kiinassa – Luonnon harmoniaa KIRJOITTANUT VALOA design, 13.3.2012

Deqing Kiinassa – Luonnon harmoniaa

Sanani – yhteisöllinen julkisivuvalaistus Kauniaisissa KIRJOITTANUT VALOA design, 23.2.2012

Sanani – yhteisöllinen julkisivuvalaistus Kauniaisissa

Kunniamaininta Kodin1 Lielahden valaistuksesta KIRJOITTANUT VALOA design, 27.9.2011

Kunniamaininta Kodin1 Lielahden valaistuksesta

Mediafasadit – muuntuvan valaistuksen leikkikenttä KIRJOITTANUT Roope Siiroinen, 16.8.2011

Mediafasadit – muuntuvan valaistuksen leikkikenttä