Valaistussuunnittelu mahdollistaa tilan, paikan, alueen tai kohteen turvallisuuden ja viihtyisyyden. Onnistunut valaistus luo visuaalisesti miellyttävän tunnelman, jota voidaan muuttaa arjen yleisvalosta dynaamiseen tunnelmavaloon ja haluttaessa valoefekteihin. Hyvä valo on aina positiivinen kokemus. Valosuunnittelu ja valaistussuunnitelma takaavat onnistuneen valaistusratkaisun ja valaistuskokonaisuuden, joka on asiakkaan tarpeiden ja valaistuskohteen tarkoituksien mukainen. Valaistusteknisesti onnistunut ratkaisu on pitkäikäinen, kestävä, energiataloudellinen ja helppo käyttää ja huoltaa.

Nykyaikainen arkkitehtuurivalaistus

Nykyiseen yleisvalaistustapaan verrattuna ovat mahdollisuudet hyödyntää eri valaistustapoja monipuolistuneet. Valaistusta tarkastellaan toiminnallisena ja arkkitehtonisena kokonaisuutena, jonka tarkoituksena on auttaa näkemisen lisäksi hahmottamaan tilaa, kulkuväyliä, sisäänkäyntejä ja muita kohteita. Valaistuksella luodaan tilahierarkia, joka ohjaa ihmistä ja auttaa orientoitumaan tilaan, paikkaan ja toimintoihin. Valaistuksella voidaan lisätä pimeän ajanjakson viihtyisyyttä arkkitehtuuria, kohteita ja yksityiskohtia korostamalla. Valaistus voi toimia osana opastusjärjestelmää ja parhaimmillaan valo sinällään on pimeän ajan arkkitehtuuria. Nykyaikaiset valaistustavat voidaan jäsentää kolmeen perustyyppiin: yleis-, kohde ja erikoisvalaistus. Yhtenäisesti suunniteltuna valaistustavat tukevat toisiaan ja haluttua lopputulosta niin toiminnallisesti kuin arkkitehtonisesti.

Katuvalaistus, väylävalaistus ja tievalaistus

Hyvä väylävalaistus on tasainen ja sen valaistustaso on suositusten mukainen ja värintoisto entistä parempi. Valaistustapoina hyödynnetään perinteisiä pylväs-, seinä- ja pollarivalaistuksia, mutta myös julkisivuista tai kohde valaistuksesta syntyvää heijastusta hyödynnetään. Yleisesti tavoitteena on nykyaikaisten esteettömyysperiaatteiden noudattaminen siten, että esim. valaisinpylväitä, jotka aiheuttavat esteitä niin tavalliselle käyttäjälle kuin huoltotoimille,  on mahdollisimman vähän. Tavoitteena on valaistuksen oikea mittakaava tilan ja käyttötarkoituksen mukaan.

Ympäristövalaistus

Ympäristön ja sen hahmottaminen on paikan tunnistettavuuden ja tilan hahmottamisen kannalta tärkeää. Onnistunut ympäristövalaistus toimii passiivisesti ohjaavana tekijänä ja helpottaa tilaorientaatiota. Ympäristövalaistuksella luodaan miellyttävä tunnelma tuomalla esiin hienoja kohteita ja arkkitehtonisia yksityiskohtia. Parhaimmillaan voidaan luoda esim. joitakin paikkoja, jossa valaistus tehdään tunnelman ehdoilla.

Julkisivuvalaistus

Julkisivuvalaistuksella luodaan pimeän ajan jakson tilakokemus. Parhaimmillaan julkisivuvalaistus toimii epäsuorasti osana yleisvalaistusta. Julkisivuvalaistuksessa tuodaan päämassat esiin ja korostetaan esteettisin ja arkkitehtonisin perustein yksityiskohtia. Valaistus luo horisontaalisia näkymiä, jolloin tilan hahmottaminen on helppoa ja suunnistaminen paikasta toiseen tuttua ja turvallista (vrt. Päivätila). Valolla ”avataan” näkymiä eri mittakaavoissa kaukaa ja läheltä toimintojen ja pääsääntöisen liikkumisen mukaan.

Opastus ja opastusvalaistus

Valo ja valaistustavat toimivat osana aktiivista tai passiivista opastusta. Opastusjärjestelmässä voidaan hyödyntää nykyaikaisia ja perinteisiä valaistustapoja kohdevalaistuksesta ledinäyttöihin ja vastaaviin näyttötauluihin. Siten voidaan mahdollistaa interaktiivinen opastaminen. Passiivinen opastaminen tarkoittaa edellä esitettyä tilan valaisemista siten, että alueen, paikan ja kohteiden hahmottaminenon helppoa.

Tekniikka

Teknisenä tavoitteena on elinkaareltaan pitkäikäinen valaistus, huollon helppous, pitkät huoltovälit ja energiaystävllisyys. Energiataloudellinen valaistus saavutetaan kokonaisvalatisella valaistusratkaisulla ja siinä hyödynnetää tarkoituksenmukaisia valaistustapoja ja nykyaikaisia valaistuksen ohjausjärjestelmiä sekä LED-valaistusta silloin kun se on relevanttia.

Lisäksi tavoitteena ovat vähäinen tai olematon häikäisy, joka jo yhtenä tekijänä rauhoittaa pimeän ajan ilmettä ja kokonaisuutta. Pieni häikäisy mahdollistaa pienemmät valaistustehot sillä ihmisen silmä adaptoituu aina kirkkaimpaan valoon. Häikäisyn poistuessa ympäristön silmä kykenee hahmottamaan ympäristön valokokonaisuuden kontrastit ja harmoniat niin kuin valosuunnittelussa on haluttu.

Valaistuksen päätarkoituksena on helpottaa liikkumista, luoda turvalliseksi koettu ympäristö ja arkkitehtoninen kokonaisuus, joka koetaan viihtyisäksi ja jopa virkistäväksi. Valolla on aina positiivinen vaikutus ja sitä voidaan pieteetillä ja harkitusti korostaa.